Keskiverto nelihenkinen perhe heittää Suomessa vuosittain ruokaa roskiin jopa 500 euron edestä*, ja yhteensä suomalaiset heittävät vuosittain roskiin noin 500 miljoonaa euroa ruokahävikin muodossa. Ruokahävikkiä syntyy kaikissa ruuan arvoketjun vaiheissa, ja kotitalouksien osuus ruokahävikistä on merkittävä, tutkimusten mukaan ainakin noin kolmasosa.
Ruokahävikin määrää on vaikea hahmottaa, koska hävikkiä kertyy yleensä kotona vähitellen ja pienissä erissä. Hävikkiä aiheuttaa etenkin suunnittelemattomuus, arjen muutokset sekä keittiötaitojen heikkeneminen, kertoo Luonnonvarakeskus. Suomalaisten ruokahävikin määrä vastaa hiilidioksidipäästöiltään noin 6 000 miljoonaa henkilöautokilometriä**.
“Ruokaa ostetaan liikaa, sitä ei arvosteta tarpeeksi eikä tähteitä osata tai viitsitä hyödyntää riittävästi hyvien uusien ruokien tekemiseen, hävikistä saa helposti sisältöä esim. munakkaisiin, patoihin, pastoihin, pitsoihin, piirakoihin jne. Keskeistä olisi kuitenkin tuo suunnitelmallisuuden lisääminen. Lisäksi liian moni sotkee keskenään esimerkiksi parasta ennen ja viimeisen käyttöpäivän. Itse asiassa poisheittohetkellä jopa puolet ruoasta olisi vielä syötävää. Nyt julkaistu laskuri pyrkii herättelemään kuluttajia ja sitä kautta vaikuttamaan juuri tapoihin ja tottumuksiin tekemällä ruokahävikistä helpommin hahmotettavan ja myös mitattavissa olevan ilmiön”, taustoittaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
Ruokahävikkilaskuri on suunnattu ensimmäisessä vaiheessa kotitalouksille, mutta tulevaisuudessa sitä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös ravintoloissa ja ruokakaupoissa. Nykyisellään laskuri laskee paitsi kotitalouden ruokahävikin määrän myös sen ilmastovaikutukset ja rahallisen arvon. “Tapojen muuttaminen voi olla monille vaikeaa, etenkin jos ongelmaa ei hahmota kunnolla. Siksi toimme laskuriin hävikin määrän ja päästövaikutusten lisäksi taloudellisen puolen. Laskurin tarkoitus ei ole syyllistää, vaan rohkaista meitä jokaista tarkastelemaan omia kulutustapojamme ja siten olemaan osa ratkaisua. Miksipä laskuria ei voisi käyttää myös esimerkiksi opetusvälineenä peruskoulun kotitaloustunneilla”, kertoo Pauligin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Kaisa Lipponen.
Ruokahävikin vähentäminen osana vastuullisuusohjelmaa
Ruokahävikin vähentäminen on osa Pauligin vuoteen 2030 tähtäävää vastuullisuusohjelmaa, johon kuuluvat vastuullisemmat tuotteet ja palvelut, ilmastotoimet- ja kiertotalous ja oikeudenmukainen ja osallistava toimintatapa.
Paulig tavoittelee arvoketjunsa ruokahävikin määrän puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Helsingin yliopiston kanssa käynnistynyt tutkimus tarkastelee ruokahävikin syntymistä Pauligin raaka-aineiden hankintaketjun alkupäässä ja omassa toiminnassaan Paulig kehittää prosessejaan jatkuvasti hävikin vähentämiseksi.
Nyt julkaistava ruokahävikkilaskuri on osa Pauligin vastuullisuustyötä. Projektin tavoitteena on kiinnittää huomiota ruokahävikkiin, antaa vinkkejä hävikin vähentämiseksi sekä auttaa arvioimaan oman kotitalouden ruokahävikin määrää. “Kansainvälisenä elintarvikealan yrityksenä ruokahävikin vähentäminen on meille erittäin tärkeä tavoite, ja teemme jatkuvasti töitä oman ruokahävikkimme vähentämiseksi. Ruoka on tarkoitettu syötäväksi. Hävikiksi päätyvä ruoka on resurssien hukkaan heittämistä ja aiheuttaa turhia päästöjä. Haluammekin olla osa tämän globaalin haasteen ratkaisemista ja auttaa tekemään Suomesta edelläkävijä ruokahävikin vähentämisessä. Toivomme, että ruokahävikkilaskuri innostaa suomalaisia tekemään arjessaan vastuullisia valintoja”, jatkaa Lipponen.
Opiskelijat mukana ruokahävikkilaskurin kehityksessä
Paulig testasi ruokahävikkilaskuria yhdessä Helsingin yliopiston yrittäjäyhteisö Helsinki Think Companyn ja Helsingin yliopiston opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat eri tiedekunnista osallistuivat laskurin kehitysversion testaamiseen.
“Oli ilo huomata, miten innostuneesti ja sitoutuneesti opiskelijat osallistuivat testijaksoon. Aihe selkeästi kiinnostaa, ja useampi opiskelija oli jo etukäteen seurannut omaa ruokahävikkiään ja miettinyt sen ympäristövaikutuksia”, kertoo Helsinki Think Companyn Maiju Palosaari.
Kokeile ruokahävikkilaskuria ja lue lisää: lessfoodwaste.fi
Lisätietoja:
Anu-Maaria Vaalama
Director, Corporate Communications and Brand
Paulig
+358 40 766 783
anu-maaria.vaalama@paulig.com
Juha-Matti Katajajuuri
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
+358 29 532 6219
juha-matti.katajajuuri@luke.fi
Pauligista
Paulig on perheomisteinen elintarvikeyritys, joka rakentaa uutta ja vastuullista ruokakulttuuria – sekä ihmisille että maapallolle. Pauligilta saa kaikkea maistuvaa: kahvia ja kylmiä juomia, Tex Mex- ja snacks -tuotteita, mausteita sekä kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Yrityksen brändejä ovat Paulig, Santa Maria, Risenta, Gold&Green ja Poco Loco. Vuonna 2020 Pauligin liikevaihto oli 920 miljoonaa euroa ja konsernin palveluksessa on yli 2 000 työntekijää 13 eri maassa. He kaikki panostavat lupaukseen ”For a life full of flavour”.
Luonnonvarakeskuksesta
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. Lukessa työskentelevät tutkijat ja asiantuntijat tuottavat uusia ratkaisuja suomalaisen biotalouden kestävään kehittämiseen ja uusien elinkeinojen edistämiseen. Tavoittelemme yhteistyössä biotaloudelle rakentuvaa yhteiskuntaa. Ruokajärjestelmän ja alkutuotannon kestävyys ja resilienssi, hiilen kierto ja hiilijalanjälki, kiertotalous ja ruokahävikki ovat esimerkkejä Luken keskeisistä tutkimuksen ja asiantuntijatyön kohteista. Luken liikevaihto on noin 125 miljoonaa euroa ja siellä työskentelee hieman vajaat 1300 henkilöä.
Lähteet
