Luken selvityksen mukaan kahvipapujen viljelemisellä on alkuperämaasta riippumatta isoin ilmastovaikutus. Papujen kuljetuksen, paahdon ja pakkauksen osuus jää elinkaaritarkastelussa reilusti alle 10 prosenttiin. Kahvin valmistaminen – keittäminen, kierrätys ja kupin peseminen – muodostaa lähes 30 prosentin osuuden kahvin ympäristövaikutuksista. Muun muassa valmistamisen eri vaiheissa syntyvä hävikki nostaa tätä osuutta.
– Suuri kysymys ilmastonmuutoksen kannalta kaikkialla maataloudessa tällä hetkellä kuuluu: miten viljelymaan satoisuutta saadaan parannettua ja kasvihuonekaasupäästöjä vähennettyä ja jopa sidottua hiiltä maaperään, Luken tutkija Kirsi Usva sanoo.
– Tässä selvityksessä oli mukana Pauligin kumppanuushankkeita eri maanosista. Viljelijöiden käyttämillä viljelymenetelmillä voidaan vaikuttaa merkittävissä määrin kahvin ilmastovaikutuksiin. Esimerkiksi vedenkäytön optimoinnin kehittämisestä on hyötyä kaikilla viljelmillä, summaa Usva.
Paulig osallistuu aktiivisesti viljelyn kehittämiseen
Paulig on tehnyt pitkäjänteisesti vastuullisuustyötä ja on tänä päivänä edelläkävijä kahvin ilmastovaikutusten vähentämisessä. Paulig on yksi ensimmäisistä paahtimoista, joka paahtaa Suomessa kaiken kahvin puhtaasti biokaasulla. Tämä edelläkävijyys näkyy siinä, että Pauligin omien toimintojen osuus on hiilijalanjäljessä verrattaen pieni, vain muutamia prosentteja. Paulig panostaa vastuullisuuteen kokonaisvaltaisesti ja kaikki kahvit hankitaan vastuulliseksi varmennetuista lähteistä.
– Luken arviointi oli silmiä avaava. Tiedämme kuluttajatutkimuksistamme, että reilu 70 prosenttia pitää kahvin viljelyn ja tuotannon vastuullisuuteen liittyviä asioita tärkeänä. Yli puolet suomalaisista haluaa mieluiten ostaa ympäristöystävällistä kahvia. Teemme monella saralla kehitystyötä – vaikka pakkauksen osuus on kahvin ilmastovaikutuksessa pieni, pystymme biopohjaisilla materiaaleilla vähentämään pakkausten ilmastovaikutusta edelleen. Tavoitteenamme on, että vuoden 2025 loppuun mennessä kaikki kahvipakkauksemme on valmistettu 100-prosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista, toteaa Paulig-kahvien toimitusketjusta vastaava johtaja Katariina Aho.
Vuoden 2019 alussa Pauligin Mundo- ja kaupunkikahvit sekä Juhla Mokka Luomu on pakattu 45-prosenttisesti kasvipohjaisista, uusiutuvista raaka-aineista valmistettuun pakkaukseen. Uusilla pakkauksilla on 10–20 prosenttia pienempi hiilijalanjälki normaaliin pakkaukseen verrattuna.
– Tämä selvitys vahvisti ajatuksiamme roolimme kehittämisestä viljelijöiden kanssa. Koulutamme yhdessä kumppaneidemme kanssa viljelijöitä kestävään ja kannattavaan kahvinviljelyyn. Olemme tavoittaneet viimeisten 15 vuoden aikana yli 100 000 kahvinviljelijää eri kumppanuuksien kautta. Keskitymme kumppanuushankkeessa viljelykäytäntöjen kehittämiseen, esimerkiksi kahvipensaiden leikkaamiseen sekä optimaalisen lannoituksen käyttämiseen. Olemme toteuttaneet erilaisia vesihankkeita, esimerkiksi Nicaraguassa olemme olleet mukana San Jose De La Luzin koulun remontoinnissa ja investoineet puhtaan juomaveden saamiseen koululle sekä parantaneet kahvin prosessoinnin jätevesien käsittelyä. Mietimme myös, miten voisimme kannustaa ihmisiä kotona ja työpaikoilla kiinnittämään huomiota kahvin valmistamiseen ja hävikin ehkäisemiseen. Elinkaaren avaaminen on ensiaskel tässä työssä, Aho sanoo.
Jokaisella kupillisella on merkitystä
Luken tutkimustiimi tarkasteli erilaisia kahvin valmistustapoja ja niiden ilmastovaikutuksia osana Pauligin kahvin elinkaariselvitystä. Selvityksessä suomalaisten suosima suodatinkahvi mustana nautittuna oli ilmaston kannalta paras vaihtoehto.
– Elinkaaritarkastelussa kahvin kuluttajan rooli nousi viljelemisen jälkeen yksittäiseksi merkittäväksi vaiheeksi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan kahvinkeittimen käytön ja hävikin optimoimisella voi omalta osalta vähentää kahvin ilmastovaikutuksia. Jokaisella keitetyllä kupillisella ja pannun pohjalle jääneellä tilkalla on merkitystä, sillä tämä edustaa turhaan viljeltyä kahvia. Omassa keittiössä syntyvään ilmastovaikutukseen voi myös vaikuttaa sillä, että sammuttaa kahvinkeittimen heti, kun sitä ei enää tarvitse, sanoo Usva.
Ilmastoystävälliset kahvivinkit:
- Vältä hävikkiä: valmista kahvia vain sen verran kuin on juojia.
- Säästä sähkössä: jos valmistat kerralla enemmän kahvia, sammuta keitin ja kaada kahvi termoskannuun. Kahvi säilyy termarissa tuoreena puolisen tuntia.
- Kierrätä kahvinporot: kompostoi kahvipurut tai lajittele ne biojätteeseen – jos sinulla on omalla pihalla ruusupensas, voit viedä porot myös sen juurelle. Kahvinporoja voi myös käyttää ihon kuorintaan.
- Kahvikupin ja pannun peseminen: pese kahvikupit ja pannu tiskikoneessa, suosi täysiä koneellisia
- Kahvipaketista on moneksi: tyhjä kahvipakkaus ei ole jätettä, vaan Pauligin kaikki kahvipakkaukset voidaan lajitella muovinkeräykseen. Kahvilaminaatti on myös kestävää askartelumateriaalia ja siitä voi askarrella monenlaisia arjen käyttöesineitä kuten kauppakasseja, leipäkoreja, koruja, koriste-esineitä, liukureita ja pannunalustoja.
25.3.2019
