Nuoret ovat tulevaisuuden vastuullisia kuluttajia ja haluamme kannustaa erityisesti heitä ruokahävikin vähentämiseen. Kokosimme vapaasti kaikkien käyttöön tämän materiaalipaketin siitä, miten jokainen voi konkreettisesti vähentää omaa hävikkiään ja käyttää tässä ruokahävikkilaskuria apuna. Laskuri laskee sekä ruokahävikin määrän että myös sen päästövaikutukset ja rahallisen arvon. Kannustamme laskurista kertomiseen esimerkiksi osana kotitaloustuntia. Lisäksi sen käyttö perheissä oman kotitalouden ruokahävikin laskemisessa on oiva kotitehtävä.
Laskuriin pääset tästä.
Ruokahävikin puolittaminen 2030 mennessä
Me Pauligilla tavoittelemme arvoketjussamme syntyvän ruokahävikin puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että etsimme keinoja hävikin vähentämiseen aina raaka-aineiden viljelystä ruoan tuotantoon ja kulutukseen saakka. Osana vastuullisuustyötämme kehitimme Luonnonvarakeskuksen kanssa ruokahävikkilaskurin, jonka avulla kutsumme myös kotitaloudet mukaan hävikkitalkoisiin. Laskurin avulla jokainen voi tarkastella oman kotitaloutensa ruokahävikin määrää, vaikutuksia ympäristölle ja myös rahallista arvoa.
Hävikki syntyy pienistä määristä
Suomalaisen keskiarvoinen ruokahävikki on noin 20-25 kiloa per henkilö vuodessa – yhteensä kaikilla kotitalouksilla siis yli 100 miljoonaa kiloa! Kotitaloudet ovatkin suurin yksittäinen ruokahävikin lähde.
Yleisin syy ruoan poisheittämiseen on ruoan pilaantuminen ja päiväysten vanhentuminen. Lisäksi hävikkiä aiheuttavat ruoantähteet, liian ison määrän valmistus tai se, ettei samaa ruokaa haluta syödä enää uudelleen.
Hävikki syntyy vaivihkaa, pienistä määristä: esimerkiksi 20 kilon ruokahävikki vuodessa vastaa noin 50 g päivittäistä jätettä, jonka ylittää jo esimerkiksi heittämällä viikossa pois pienen kupillisen (2 dl) valmista kahvia. Eniten kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), toiseksi eniten hedelmistä ja marjoista (17 %) sekä kolmanneksi eniten (14 %) kahvista. (Lähde: Hävikkiviikko.)
Ruokahävikkiin lasketaan myös ruoan tuottamiseen liittyvä kuormitus. Esimerkiksi, jos yksi kinkkusiivu pakkauksesta päätyy roskiin, on kyseisen siivun ilmastovaikutus yhtä suuri kuin koko muovipakkauksen valmistamisen ja hyötykäytön aiheuttama ilmastokuormitus. (Lähde: Hävikkiviikko.)
Miksi hävikin vähentäminen kannattaa?
Jokaisen toiminnalla on vaikutusta. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, sillä ruuantuotannossa tarvitaan paljon maata, vettä ja muita resursseja. Samalla syntyy kasvihuonekaasupäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Myös ruuan kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat päästöjä. Ja rahassa mitattuna suomalaisten yhteinen ruokahävikki on vuodessa noin 500 miljoonaa euroa! Hävikin vähentämisestä hyötyvät siis sekä ympäristö että ilmasto, mutta myös kotitalous rahallisesti.
Hävikin vähentäminen voi olla koko perheen yhteinen projekti – yhdessä voi keksiä ja kokeilla erilaisia reseptejä, jotta raaka-aineet tulevat mahdollisimman hyvin hyödynnetyiksi. Hävikistä voi taikoa esimerkiksi erilaisia täytteitä, paistoksia ja kastikkeita.
- Erityisen hyvin hävikin saa katoamaan vaikka tortillan sisään – jääkaapin jämistä kehkeytyy kiinnostava texmex-täyte.
- Myös pizzan päällisinä saa helposti hyödynnettyä erilaisia tähteitä – mm. kasvikset, lihat ja kastikkeet.
- Jos tortillaillalta jäi lettuja yli, voi ne pakastaa ja käyttää lasagnelevyinä myöhemmin.
- Erilaisilla maustekastikkeilla ja salsoilla saa uutta makua pastakastikkeeseen.
- Herkulliset wokkipannut ovat sekoitus erilaisia makuja ja tekstuureja - maut saa sidottua yhteen viimeistelemällä kastikkeella.
Lisää inspiraatiota löytyy mm. Santa Marian reseptihausta.
Lisää infoa, vinkkejä ja tehtäviä löydät täältä:
Näin hävikkilaskuri toimii (video)
Infojuliste ruokahävikistä
Ryhmätehtäviä ruokahävikistä Kuluttajaliiton kokoamana
Herkullisia hävikkireseptejä Marttojen sivuilla
Hävikkifoorumin opastusvideo jääkaappien järjestämisestä
Hävikkiviikko kannustaa konkreettisiin tekoihin
Suomessa vietetään syksyisin Kuluttajaliiton järjestämää Hävikkiviikkoa, joka kannustaa tunnistamaan hävikin syntymisen syitä ja miettimään keinoja ruokahävikin vähentämiseen omassa arjessa. Hävikkiviikon aikana myös Paulig on kannustanut ruokahävikin vähentämiseen eri keinoin omissa kanavissaan. Tänä vuonna Hävikkiviikko järjestetään 23.-29.9.2024.
Kuluttajaliiton oppaaseen ruokahävikistä pääset tutustumaan täältä.
Pauligin ruokahävikin kotisivut löydät täältä: lessfoodwaste.fi.
#ruokahävikkilaskuri #tastethechange
