Pauligin henkilöstöjohtaja Anu Pires on työskennellyt yrityksessä vuodesta 2018 alkaen. Kolmeen vuoteen on mahtunut paljon muutoksia – etenkin viimeiseen puoleentoista vuoteen, kun pandemian vaikutukset ovat muuttaneet työntekoa. Ajanjakson alussa ihmiset siirtyivät etätöihin vauhdikkaasti, ja nyt hybridimalliin siirryttäessä työtavat muuttuvat taas. Tässä artikkelissa Anu jakaa ajatuksiaan siitä, miten hybridimalli saadaan toimimaan ja mitkä muut trendit muokkaavat työn ja työnteon tulevaisuutta.
Miltä ”uusi normaali” näyttää työelämässä?
Anu Pires on miettinyt kysymystä usein. Pauligin henkilöstöjohtajana hän on ollut tiiviisti mukana Pauligin kesäkuussa julkaistun hybridityön filosofian kehittämisessä.
”Uskon, että hybridimalliin siirtyminen muuttaa työelämää vielä enemmän kuin kevään 2020 siirtymä. Silloin tilanne oli varsin suoraviivainen: kaikki etätöihin kykenevät siirtyivät etätöihin. Hybridimalli on monimutkaisempi, ja siihen liittyy paljon kysymyksiä, joihin meillä ei ole vielä vastauksia. Mikä on esimerkiksi paras tapa määritellä, milloin ihmisten tulisi olla toimistolla ja milloin kotona, ja mitä toimistotiloille tapahtuu hybridimallin todella jalkauduttua?” Anu pohtii.
Hän sanoo kuitenkin suhtautuvansa muutokseen avoimin mielin ja innostuneena. Paulig julkaisi hybridityön filosofiansa hyvissä ajoin, ottaen jälleen edelläkävijän roolin suhteessa tulevaisuuteen ja muutokseen.
”Vaikka filosofia ja perussäännöt ovat kaikille samat, jokainen tiimi päättää varsinaisesta toteutuksesta itse ja määrittelee itselleen sopivimmat toimintatavat. Koska tilanne on uusi, olemme päättäneet olla tekemättä työtiloihin välittömiä muutoksia; vielä ei ole täysin selvää, minkälaisia tiloja ihmiset tulevat tarvitsemaan. Tilanne selkiytynee vähitellen. Esimerkiksi yhdeksän kuukauden päästä tiedämme jo enemmän.”
Pauligin hybridityön filosofia koskettaa kaikkia niitä Pauligin työntekijöitä, joilla on mahdollisuus työnkuvan puolesta tehdä etätöitä.
Parempi tapa vastata kaikkiin tarpeisiin
Anun mukaan yksi avaintekijä onnistuneen hybridimallin luomisessa on selvittää, miten työntekijöiden vapautta voidaan kasvattaa niin, ettei yrityksen tarpeista tingitä vaan niihin vastataan aiempaakin tehokkaammin.
”Pandemian aikana ihmiset ovat tottuneet hallitsemaan työpäivänsä aikatauluja aiempaa itsenäisemmin. Se on ehdottomasti hyvä asia mutta tarkoittaa myös, etteivät työntekijät välttämättä enää halua, että heille sanellaan ylhäältä päin missä ja milloin heidän on työskenneltävä”, Anu sanoo.
Sudenkuopat piilevät aina ääripäissä.
”Jyrkän hierarkkinen toimintatapa ei toimi: ihmiset eivät halua, että heitä käskytetään. Kun kyse on tehokkuudesta ja työn ja vapaa-ajan välisestä tasapainosta, tarvitaan työntekijöiden apua, että löydetään kullekin yksilölle tai tiimille parhaiten sopivat toimintatavat. Samalla kuitenkin yrityksen etu on huomioitava ensisijaisesti – siten myös työpaikkoja suojellaan.”
Ihmiset liikkuvat ja mieltymykset muuttuvat
Hybridimallin yleistyminen ei ole ainut työelämän muutosta ohjaava voima. Muita ovat muun muassa teknologia, globalisaatio, suurten ikäluokkien eläköityminen ja vuosituhannen vaihteessa syntyneiden siirtyminen työelämään. Jo havaittavissa olevia välittömiä seurauksia ovat ihmisten suurempi liikkuvuus ja alati lisääntyvä kilpailu taitavista työntekijöistä.
”Nuoria työntekijöitä motivoivat eri asiat kuin vanhempia sukupolvia. Työnantajan näkökulmasta se tarkoittaa, että aiemmin tärkeät edut eivät välttämättä kiinnosta nuoria. Esimerkiksi varma uralla eteneminen vuosien mittaan ei välttämättä riitä sitomaan nuorta yritykseen. Välivuosia ja vastaavia taukoja pidettiin aiemmin suurempana riskinä. Nykyään nuoret kokevat urakatkot ja muutokset normaaliksi osaksi aikuiselämää.”
Tästä syystä nykypäivän työnantajien Anun mukaan on pyrittävä ymmärtämään, mikä nuorille työntekijöille on oikeasti tärkeää.
”Mieltymykset myös muuttuvat paljon aiempaa nopeammin. Tänään tärkeistä asioista voi tulla itsestäänselvyyksiä varsin nopeasti, ja jokin muu asia nousee prioriteettilistan kärkeen.”
ANU PIRES
Ura: Anu Piresillä on maisterin tutkinto kauppatieteistä. Hän on työskennellyt HR-ammattilaisena monessa merkittävässä kansainvälisessä yrityksessä, kuten Valmetissa, Lumenella, Outotecissa, Nokialla ja Microsoftilla. Opiskeluaikanaan hän myös työskenteli Kotipizzassa, jossa hän sanoo omaksuneensa arvokkaita ongelmanratkaisutaitoja ja kyvyn työskennellä paineen alla. Uransa aikana hän on elänyt ja työskennellyt monissa maissa, kuten Brasiliassa, Intiassa, Kiinassa ja Singaporessa.
Perhe ja harrastukset: Kolmen teini-ikäisen pojan äitinä Anu sanoo, että hänen tärkein harrastuksensa on olla ”ilmainen Uber-kuski” eli kuljettaa aktiivisesti lentopalloa harrastavia poikia harjoituksiin. Niiden aikana Anu käy mielellään lenkillä, välillä sauvakävellen ja välillä juosten.
Viimeisin lukemasi kirja: Oyinkan Braithwaiten Sisareni, sarjamurhaaja. Anu tasapainottaa työelämän kiireitä rentoutumalla mieluiten kevyen kirjallisuuden parissa.